24.4.2019 Noniin nyt on aika kertoa tarkemmin meidän mahtavasta reissusta Kroatiaan! Mukana reissussa oli Ghea ja Ghean pentu Azra. Reissun suunnittelu alkoi jo viime syksynä, kun mietimme Ghean kasvattajan kanssa Puolassa Euroopan voittaja näyttelyssä, että mihin voitaisiin tulla Ghean kanssa näyttelyihin Kroatiaan. Ghealla oli ennestään 3 sertiä Kroatiasta ja valioitumiseen tarvitaan 4. Koska Azra on pentueesta, jonka Ghean kasvattaja laittoi aluilleen, sovimme, että otamme myös Azran reissuun mukaan ja junioriluokkaan ihan vaan seuraksi. Sovimme Puolassa, että tapaamme siis keväällä Zadarin näyttelyissä. Aluksi siellä piti olla 4 näyttelyä, mutta se muutettiin 5 päiväiseksi. Ghealla oli jo ennestään lentoboksi ja oli aika ostaa Azralle myös oma. Boksin ostamista vaikeutti se, ettei yhtään tiennyt minkä kokoinen Azrasta kasvaa. Ostin kuitenkin varoiksi kaksi eri kokoista boksia, mutta reissuun onneksi pääsimme pienemmällä, koska jopa senkin kanssa lentokenttä kärreillä liikkuminen oli vaikeaa. Miten vaikeaa se olisikaan ollut jättiboksin kanssa. Olimme varanneet lennot Wieniin Itävaltaan, koska lennot sinne olivat selvästi edullisimmat sekä pystyi valitsemaan otetaanko aamulento vai iltalento. Vuokra-auto olikin jo meitä odottamassa perillä, koska olimme sen etukäteen varannut netin kautta. Koirien lento sujui myös hienosti. Ghea on lentänyt jo useita kertoja ja oli täysin rauhallinen ja jopa unelias. Azrakin suoriutui lennosta hienosti ensikertalaiseksi. Wienistä lähdettiin huristelemaan samantien kohti Kroatiaa ja Ghean kasvattajaa. Saavuimme Karlovaciin reilun 4 tunnin ajomatkan jälkeen. Kävimme ensiksi tsekkaamassa meidät sisään motel Dobraan. Ihan huikean kaunis pieni motelli. Rauhallinen miljöö turkoosin joen varrella. Sen jälkeen lähdettiin Tihanalle (Ghean kasvattaja) ja voi sitä riemua, kun Tihana näki Azran pitkästä aikaa! Viimeksi näki Azran 4kk ikäisenä Puolassa ja nyt Azralla oli ikää vajaa 11kk. Tihana oli myös onneissaan nähdessään kasvattinsa Ghean. Koirani olivat siellä kuin kotonaan ja valtasivat heti sohvan parhaimmat paikat. Vietettiin Tihanan perheen luona koko ilta ja väsyneinä suuntasimme motellille ja nukuimme hyvät yöunet. 25.4.2019 Lähdettiin aamulla ajelemaan kohti Zadaria. Matkan varrella pysähdyttiin tutustumaan Plitvicen kansallispuistoon. Olin etukäteen tutustunut netissä kuviin, mutta kyseinen puisto oli livenä ihan huikea. Kaunein paikka mitä olen ikinä nähnyt. Otimme koirat tietysti mukaan, koska emme niitä voineet jättää kuumaan autoon. Aasialaiset turistit olivat huvittavia, koska ottivat varmasti enemmät kuvia koiristani mitä kyseisestä puistosta, he jopa jonottivat, että pääsevät samaan kuvaan koirieni kanssa. Koirani muutenkin herättivät aika paljon huomiota ja saivat ihan todella paljon rapsutuksia. Suosittelen kyseistä puistoa lämpimästi, itse haluan sinne vielä takaisin, seuraavan kerran ilman koiria. Matkustimme myös lautalla koirien kanssa puistossa ja hienosti olivat ahtaalla paatilla. Kuvat puhukoon puolestaan: Puistossa hujahti pari tuntia, tosiaan ilman koiria siellä olisi voinut viettää vaikka koko päivän, koska niin paljon jäi näkemättä. Kuumana päivänä pari tuntia oli kuitenkin ihan riittävä aika, onneksi koiria pystyi uittamaan välillä, ettei käynyt liian rankaksi. Puistosta suuntasimme siis Zadariin. Zadarissa, tarkemmin Privlakan kylässä, meitä odotti upea huvila. Varasimme huvilan sillä perusteella, että siellä oli aidattu piha, että koirat saavat juoksennella ulkona niin paljon kuin haluavait eikä niitä tarvitse vahtia eikä tarvitse pelätä karkaamista, jos itse on sisällä. Huvila oli meidän kotimme seuraavat 10 päivää. Koirat nauttivat ja me nautimme. Aivan ihana paikka! 26.4.2019 Lähdettiin käymään huvilan lähellä sijaitsevalla rannalla. Koirilla oli niin hauskaa! Ghea kävi polskimassa, mutta meidän hienohelma Azra ei halunnut aluksi kastella varpaitansa. Kyllä sekin lopulta kävi kahlaamassa asti. Rantaleikkien jälkeen oli aika pestä koirat näyttelyitä varten. Ghea oli suurimman osasta karvaa pudottanut uidessaan Adrian mereen ja pesussa lähti vielä ihan hirvittävä määrä. Oli myös erittäin haastavaa pestä koirat pienessä suihkukopissa sekä kuivata perus käsiföönillä etenkin kun ilmankosteus oli niin korkea, ettei turkit meinanneet kuivua sitten millään. 27.4.2019 Oli ensimmäisen näyttelypäivän aika. Oli vähän haastetta, kun perus näyttelyhäkkejä ei ollut mukana, vaan jouduimme raahaamaan likkojen lentoboksit kehän reunalle. Onneksi matka ei ollut kuitenkaan pitkä. Näyttelypäivästä oli tulossa kuuma ja onneksi kehät olivat ison katoksen alla. Alustana oli myös todella hyvä koripallokenttä, joten ei ollut liukas vaan hieman nihkeä. Valkkareita oli ilmoitettu 15 ja tuomarina toimi irlantilainen Colette Muldoon. Azran kanssa samassa luokassa kilpaili myös 2 muuta junioria ja Ghean kanssa valioluokassa oli myös toinen narttu. Kehässä oli lähinnä italialaisia ja ranskalaisia koiria. Azran suhteen ei ollut mitään odotuksia, koska se otettiin mukaan reissuun lähinnä seuraksi. Kroatian juniorimuotovalioon tarvitaan 3 juniorisertiä ja kuinka ollakkaan Azra voitti luokkansa heti ensimmäisenä päivänä ja sai juniorisertin. Azra oli myös paras narttu 2. ja oli rodun paras juniori. Ghea tuli valioluokkan toiseksi ja sai vara-sertin. Sertin saanut koira olikin jo valio ja näinollen Ghea valioitui vara-sertillä. 28.4.2019 Toisena näyttelypäivänä kehässä oli 14 valkkaria ja tuomarina oli Igoris Zizevskis Liettuasta. Azra taas yllätti ja voitti jälleen oman luokkansa saaden myös toisen juniorisertin. Azra oli jälleen paras narttu 2 sekä rodun paras juniori. Jokaisena päivänä Azra kisasi tosiaan ROP juniori kehässä urosta vastaan. Tällä kertaa Ghea voitti oman luokkansa saaden sertin ja vara-cacibin. Näyttelyn jälkeen Tihana perheineen tuli meidän huvilalle vierailulle. Teimme yhdessä ruokaa ja nautimme hyvästä seurasta. Siinä vierähti koko ilta ja koirillakin oli hauskaa. Tihanalla oli mukana Solo (Solo Contro Tutti Od Bijelih Andela), joka on Ghean siskon poika ja Tango (Vigo Od Bijelih Andela), joka on taas Azran siskopuolen poika. 29.4.2019 Kolmantena näyttelypäivänä alkoi omistajassa jo vähän tuntua pientä väsymystä, onneksi koirat olivat yhtä reippaita kuin aina. Tuomarina meillä oli etelä-afrikkalainen Timmy Ralfe ja valkkareita kehässä oli 13. Azra taas yllätti positiivisesti voittamalla oman luokkansa saaden viimeisen juniorisertin ja näinollen siitä tuli KROATIAN JUNIORMUOTOVALIO! Ihan mahtavaa! Azra oli taas paras narttu 2 ja oli rodun paras juniori. Tällä kertaa Ghea äippä hurmasi tuomarin täysin ja liikkeitä katsoessa tuomari tokaisi "I could watch her all day". Ghea voitti nartut ja oli myös rodun paras! Ghea osallistui kasvattajansa kanssa myös ryhmäkilpailuun, ilman sijotusta. Azra haettiin vähän lennosta koiraksi junior handler kilpailuun. Ranskalainen Clara Roche juoksi Azran kanssa kolmannelle palkintopallille, mahtava tulos! ja miten ylpeä olenkaan, että Azra lähti niin iloisesti ventovieraan mukaan. Käytiin Azran kanssa myös BIS junior kilpailussa ja päästiin jatkoon, mutta ei sijoituttu. 30.4.2019 Neljäntenä päivänä valkkareita oli 13 ja tuomarina oli kroatialainen Boris Spoljaric. Kyseinen tuomari on tuomaroinut Suomessakin useasti ja Ghea on ollut hänen arvioitavanaan Helsinki Winnerissä 2015. Meidän Niki aikoinaan hänellä voitti kaikki nartut ja oli Helsinki Winner 2015. Tiesin, että kyseessä on liiketuomari. Azra teki taas jälleen saman tempun ja oli junioriluokan ensimmäinen saaden juniorisertin. Azra myös voitti kaikki nartut ja oli VSP. Ja taas voitti junioriuroksen eli oli rodun paras juniori. Ghea voitti valioluokan ja sai sertin. 1.5.2019 Viimeinen näyttelypäivä koitti ja tuomarina oli Jasna Matejcic Kroatiasta. Valkkareita oli 7kpl. Meidän pikku Azra repäisi ja voitti juniorit taas saaden juniorisertin ja voitti lopulta koko rodun! Azra, joka otettiin vain seuraksi mukaan reissuun pärjäsi äitiään paremmin näyttelyissä :D Azran kanssa osallistuttiin myös ryhmäkehiin, jossa sijoittui upeasti kolmanneksi, vain 11kk iässä muiden aikuisten joukossa. Ghea voitti taas luokkansa ja sai sertin. 2.5.2019 Näyttelyt oli ohitse ja oli aika nauttia muutamasta vapaapäivästä. Lähdimme käymään Zadarissa, mutta meille muodostui aika suureksi ongelmaksi löytää parkkipaikkaa tilabussille. Hetken aikaa kierreltyämme lähdimme takaisin. Lähdimme kuitenkin tutustumaan tarkemmin meidän kylään Privlakaan. Mukaan otimme Azran. Kylä oli mukavan rauhallinen ja kävelimme pitkin rantateitä. Ihana pieni kylä! 3.5.2019 Lähdimme tutustumaan myös kylään nimeltä Nin, se on Kroatian vanhin kylä. Kylä oli aivan ihana. Siellä oli roomanaikaisia raunioita ja vanhoja katuja. 4.5.2019 Oli aika hyvästellä huvila ja aloittaa kotimatka. Suuntasimme taas kohti Karlovacia ja Ghean kasvattajaa. Yövyimme Hotelli Korana Srakovcicissa, jossa olemme yöpyneet aiemmilla Kroatian reissuilla. Hotellin ympäristö on erittäin upea ja hotelli itsessään viihtyisä. Valitettavasti tälle päivälle sattui reissumme ainoa sateinen päivä, joten ulkoilu hotellin ympäristössä ei toteutunutkaan. Lähdimme siis Tihanan luokse taas istumaan iltaa. 5.5.2019
Lähdimme onneksi aikaisin aamulla kohti Wieniä, vaikka meillä oli iltalento. Tiet olivat kovin ruuhkaisia, koska satoi lunta paikoitellen. On hyvin erikoista, että siellä sataa lunta tähän aikaan vuodesta. Myös rajanylitykset olivat erittäin ruuhkaisia, koska oli sunnuntaipäivä. Luppoaikaa ei kuitenkaan jäänyt oikeastaan ollenkaan lentokentälle, onneksi lähdimme ajoissa. Lento kotiin sujui taas hienosti ja kyllä alkoi väsymys tuntua, kun joka päivä oli kaikkea tapahtumaa 12 päivän aikana. Aivan huikea reissu takana! ja miten ihania muistoja jäi!
0 Comments
Leave a Reply. |
Archives
February 2024
|